Helena Waris: Talviverinen

Talviverinen odotteli hyllyssäni sitä, että saisin käsiini sarjan kaksi aikaisempaa osaa. Lopulta en jaksanut enää odotella tämän kirjan kanssa (koska se tuntui huutavan hyllyssä "Lue minut!"), vaan päätin rohkeasti lukea sen, vaikka en paljon tykkää aloittaa kirjatrilogiaa tai -sarjaa viimeisestä osasta.

Troi on kirottu mies, talviverinen, joka pakenee seuraajiaan Valkoisten susien maassa ja tuntee voimiensa vähenevän. Pakonsa keskellä hän muistelee elämäänsä, nuoruuttaan ukkosmiesten saarella ja etenkin elämänsä naisia, jotka kaikki ovat koskettaneet miehen sydäntä ja syvältä.

Odotin tältä kirjalta paljon, siis todella paljon. Ihan kaikki odotukset eivät täyttyneet, mutta suurin osa kuitenkin ja voisin sanoa tätä yhdeksi parhaista kirjoista, joita olen koskaan lukenut. Hieman kaihersi se, etten ole saanut luettua aikaisempia osia, sillä uskon niiden vielä syventävän tarinaa entisestään ja selvittävän muutamia pikkujuttuja. Mutta nyt kirjajahti jatkuu kuumeisempana ja toivon että joku päivä vielä palaan kirjan taianomaisen maailman pariin.

Kirjan alku on hieman sekava ja menee hetki, ennen kuin kerrontaan tottuu ja maailma alkaa pikkuhiljaa avautua ja paljastaa asioita. Lukujen välissä on suuriakin loikkauksia eteenpäin ja muutamissa luvuissa tarinasta kiinni saaminen kesti jonkin aikaa, mutta onneksi nuo pienet epäselvyyden hetket eivät rikkoneet muuten niin ehyttä tekstiä ja kokonaisuutta. Välillä oli myös epäselvyyttä siitä, oltiinko menneessä vai nykyhetkessä, mutta tämäkään ei häirinnyt kuin hetkittäin.

Päähenkilö Troi oli omaan makuuni hieman mitään sanomaton, löysin oman suosikkini ehkä hieman odottamattomasta sivuhahmosta; Miiho-kokko, kaikesta karuudestaan huolimatta, toi kirjaan hyvin pienen ja nopean koskettavan hetken, joka jätti sekä kokon että hetken mieleen.

Kirjassa parasta oli maailman ja sen elämänmenon kuvailu, jota olisi toivonut olevan välillä hieman enemmän. Talviverisen maailma ei ole maailma täynnä omituisia otuksia ja näyttävää taikuutta, mutta silti se jättää varjoonsa monet muut kuvitteelliset maailmat.

Talviverinen on niitä kirjoja, jotka tunkeutuvat ajatuksiin kirjan lukemisen aikana ja varsinkin sen jälkeen. Monia kirjan asioita mietiskelin vielä pitkään kirjan luettuani ja varmasti luen kirjan uudelleen heti, kun saan kaksi aiempaa osaa, Uniin piirretty polku ja Sudenlapset, luettua. Vaikka olen tosiaan lukenut trilogiasta vain tämän viimeisen osan, olen jo surullinen siitä, että tässä se oli. Ei tule enää jatkoa.

Mutta ihanaa, kun suomalainen fantasiakirjallisuus voi olla näin laadukasta!

Parhaillaan luen Helena Wariksen Vuori-romaania, joka valitettavasti ei ole todellakaan yhtä nautinnollinen lukuelämys kuin Talviverinen, mutta siitä sitten aikanaan omassa postauksessaan.

Talviverinen

Kirjailija: Helena Waris

Kustantaja: Otava 2013

333 sivua

-oma (onneksi!)-

Aloitin: 21.3.2015

Luettu: 23.3.2015