Nikolas aiheuttaa huonoa onnea kaikille lähellään ja poika erotetaan vanhemmistaan. Nikolas ajautuu hiiden johtamaan rosvojoukkoon ja oppii erinomaiseksi varkaaksi. Valitettavasti Nikolaksen epäonni ajaa pojan ja omituisen siilipojan Hessin pakomatkalle. Pian Nikolakselle alkaa selvitä palasia hänen menneisyydestään ja syy siihen, miksi kamala rautakokko seuraa poikaa. Kalmatar haluaa Nikolakselta jotain kiihkeästi ja pojan on lopulta kohdattava jahtaajansa.
Lukukokemus oli mukiin menevä. Mitään fantasiapriimaa tämä ei ole. Idea on toki todella hieno ja ehkä tämä toimii paremmin suunniteltuna elokuvana.
Kalevalainen maailma on kuvattu karuna ja paikoin rumanakin. Koko ajan eteen tupsahtavat otukset ja oliot on kuvailtu toinen toistaan kamalammiksi ja se alkaa lopulta tuntua vain huvittavalta. Kirjan romanttiset kuviot on kiusaannuttavaa luettavaa, sillä ne tuntuvat niin väkisin kyhätyiltä. Henkilöhahmoihin ei pääse sisälle ja monet jäävät ontoksi tai hyvin yksiulotteisiksi.
Välillä tarinaa kerrotaan kertojana, välillä itse Nikolas on äänessä. Tämä häiritsee ja tuntuu sekavalta. Juoni tuntuu siltä, ettei siitä saa ollenkaan kiinni ja tapahtumat vyöryvät eteenpäin liian nopeasti. Kaikesta vauhdista huolimatta lukeminen tuntuu puuduttavalta ja kurkin pariinkin kertaan sivuja eteenpäin, että joko luku loppuu.
Kuvailut on toki laajoja ja hyviä. Kalevalaiset maisemat saattoi kuvitella mielessään. Kirjassa on myös todella hienot kannet, jotka oli myös yksi syy kirjan kiikuttamiseen kirjakaupan kassalle keltaisen alennustarran kera.
Voisin kuvitella teini-ikäisen, fantasiasta kiinnostuneen pojan pitävän tästä. Kirjassa oli niin vahva äijäenergia, naishahmojen jäädessä melkein pelkästään Sara-keijuun ja Kalmattareen (joka varmasti hurmaa juuri niitä teini-ikäisiä poikia). Kirja ei ole missään nimessä huono, vaikka paljon pahaa sanottavaa löytyykin. Nuorille tämä saattaa toimia toisella tapaa.
Kirjaan on julkaistu toinenkin osa (kokonaisuus on trilogia), Sammon ryöstö, jonka esittely kuulosti ihan mielenkiintoiselta. Mutta tämän perusteella en kovin hanakasti seuraavaan osaan tartu. Ehkä joskus tulevaisuudessa.
Nicholas North; Kalmattaren kirous
Kirjailija; Ilkka Auer, Antti J. Jokinen
Kustantaja: Otava 2013
256 sivua
-oma-
Aloitin: 17.2.2015
Luettu: 19.2.2015
Aloitin: 17.2.2015
Luettu: 19.2.2015
Tässä on kyllä ihan kiehtovalta kuulostava idea ja muutenkin kuulostaa kiinnostavalta, mutta tämän sinun arvostelusi ja muualta kuulemani kommenttien perusteella en oikein tiedä kiinnostaako tämä sittenkään niin paljon, että päätyisi luettavaksi asti.
VastaaPoistaIhanaa löytää uusi mielenkiintoinen kirjablogi! :D
No ainahan voi antaa kirjalle mahdollisuuden. Ehkä se toimii siulla paremmin kuin muilla.
PoistaEn nyt tiedä onko tämä miten mielenkiintoinen, mutta kiitos! :)