Eowyn Ivey: Lumilapsi

Lumilapsen hankin itselleni melkeinpä pelkän kauniin ja ihanan kannen perusteella. Toki kirjan takakansitekstikin lupasi hyvää, mutta kannet vetivät puoleensa enemmän. Ja hieman vaikutti myös kirjailijan etunimi, näin ikuisena Tolkien-fanina.

Jack ja Mabel ovat Alaskan uudisraivaajia 1920-luvulla. Pariskunta suree menetettyä vauvaa ja lapsettomuutta, joka varsinkin Mabelille on suuri taakka. Alaskan hiljaisuuskaan ei tuo toivottua lohtua. Mutta ensilumen sataessa Jack ja Mabel unohtavat hetkeksi murheensa ja lumesta riehaantuneena rakentavat lumesta pienen tyttölapsen. Aamulla lapsi on poissa, mutta pian pihapiirissä alkaa liikkua siniseen nuttuun pukeutunut pieni tyttö. Tyttö kutsuu itseään Fainaksi ja metsästää rinnallaan punainen kettu. Jack ja Mabel ihastuvat heti lapseen ja alkaa molemminpuolinen tutustuminen. Mabel on varma, että Faina on kuin suoraan sadusta...

Kirjan epätoivoinen ja ankea alku tuntui aluksi ahdistavalta, mutta kirjan edetessä ankeus sai seurakseen muutamia ilon hetkiä. Pohjimmiltaan kaiken harmauden keskellä voi aistia elämän maun.

Jack ja Mabel tuntuvat välillä tuskastuttavilta ja ärsyttäviltä, kun kumpikin vatvoo ongelmiaan omissa oloisaan. Harvojen naishahmojen joukossa hiljainen, herkkä ja etäinen Mabel tuntuu niin erilaiselta kuin riehakas naapuri Esther ja kesytön Faina.

Kuvailua kirjassa on paljon ja se laajaa. Eläväiset kuvailut Alaskan luonnosta tuovat maisemat selkeinä mieleen. Ihmisen elo karun luonnon keskellä on kuvattu todentuntuiseksi. Elämää rytmittävät vuodenkierto ja valmistautuminen talveen.

Lumilapsi, eli Faina, on kuin Alaskan luonto; villi, mystinen ja kesyttämätön. Fainaa ei voi kesyttää, hän toimii oman mielensä mukaan.

Kirjan alkupuolella vallinnut taianomainen tunnelma latistui hieman, kun asiat alkoivat selvitä liikaa ja kirjan lopusta taika puuttui täysin. Loppu oli kuin tavallinen kuvaus ihmisen elosta, lopun maagista käännettä lukuunottamatta.

Kirja oli hyvä, mutta juuri tuo taianomaisuuden katoaminen vei hieman lukuintoa. Lisäksi en osaa päättää, oliko hyvä, ettei kirjassa seliteltyä asioita liikaa, vai ei. Lumilapsi jätti paljon mietittävää pitkäksi aikaa kirjan lukemisen jälkeen. Suosittelen kirjaa kyllä lämpimästi kaikille.

Lumilapsi

The Snow Child

Kirjailija: Eowyn Ivey

Suomennos: Marja Helanen

Kustantaja: Bazar 2014

415 sivua

-oma-
Aloitin: 19.2.2015
Luettu: 21.2.2015