Blogiarkisto

lauantai 13. helmikuuta 2016

Selja Ahava: Eksyneen muistikirja

Joulukuussa sain luettu vain yhden ainoan kirjan, mutta onneksi se ainokainen oli kuitenkin yksi koko vuoden parhaista lukemistani kirjoista.

Anna elää monessa ajassa yhtä aikaa. Muisti on irronnut kiinnikkeistään ja aika on hajonnut palasiksi. Anna tarkastelee elämänsä palasia ihmetellen. Hän yrittää kovasti muistaa mistä hänen elämänsä koostuu, mutta ajoittain hän ei pysty siihen. Silloin hän katoaa itseltään ja pakenee...

Vaikka en odottanutkaan kirjan olevan oikea hilpeyden perikuva, niin silti kirja oli paljon odotettua surullisempi. Anna on sympaattinen päähenkilö, jonka elämä on unohduksen verhoama. Anna muistaa elämästään ne kaikkein tärkeimmäit asiat. Muut kirjan henkilöt ovat etäisiä, joko muistoja tai mitättömyyksiä, joilla ei ole suurempaa virkaa Annan elämässä. Silti kirjaan ei kaipaa oikein mitään muuta. Pelkkä Anna ajatuksineen, listauksineen ja suruineen riittää.

Annan miehen, Antin, kuolema oli selvästi jonkinlainen laukaisija naisen hauraalle mielenterveydelle, mutta en usko sen selittävän muistiongelmia. Itse käsitin kirjan niin, että suurimmat muistiongelmat Annalle tuli vasta vanhemmiten ja muutamien muistikuvien pohjalta Annan oli tarkasteltava elämäänsä taaksepäin.

Kirja oli mukavasti jaettu niin, ettei teksti poukkoillut Annan muistin kanssa samaa vauhtia ajasta ja paikasta toiseen. Paljon jätettiin kertomatta, mutta toisaalta mitään lisää ei kaivannutkaan.

Kirja oli toisaalta myös aika pelottava; milloin pitää huolestua, jos elämä alkaa olla samanlaista kuin Annalla muistamisen ja surun kanssa?

Kannet olivat todella onnistuneet ja kauniit. Kettukarkki oli koko kannen kohokohta ja oli mukava huomata että kannen kuvitus jatkui irtokansien takapuolellakin.

Tätä kirjaa on turha yrittää kuvailla kovin monilla sanoilla, sillä muutamakin riittää; mahtava ja upea! Selja Ahava vakuutti minut kirjallaan Taivaalta tippuvat asiat, mutta tämän kirjan jälkeen hän on yksi lempikirjailijoistani.

Aika oli hajonnut Annan käsiin. Se levisi kuin tilkkupeitto polvilla, kaikki palaset samankokoisina ja yhtä etäällä toisistaan. Niitä palasia Anna sitten ihmetellen katseli, pystymättä löytämään mitään suurempaa logiikkaa.
s. 14

Eksyneen muistikirja
Kirjailija: Selja Ahava
Kustantaja: Gummerus 2010
205 sivua

-oma-
Aloitin: 28.11.2015
Luettu: 1.12.2015

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.