Sari Peltoniemi: Hämärän renki

Tämä on niitä kirjoja, jotka hankkii omaksi halvan hinnan takia, kun takakansi lupaa edes jotain etäisesti mielenkiintoista. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kirjailijan Suomu-kirjasta tuttuun maailmaan. En ole kirjaa lukenut, mutta uskoin selviäväni ilmankin.

Valeri ja Kaarina ovat lähteneet Karjalaan Valerien suvun juurille, missä he voivat selvittää Valerin hämärän ongelman. Mukaan matkalle eksyy Frans Ritari ja Jesse, joka kertoo tulleensa toisesta maailmasta ja jonka leikki on muuttunut todeksi. Kaarina on nähnyt unessaan Vienanmeren rannalla sijaitsevan Jatulintarhan, jossa asuu salaperäisiä liskoja. Onko liskoilla halua auttaa Valeria vai tuhota hänet?

Jos juoni kuvaus meni täysin yli hilseen, niin en ihmettele. Kirjasta on vaikea nyhtää mitään selvää selitystä. Omituinen ja kummallinen ovat liian mairittelevia sanoja tämän kirjan kohdalla. Kirja on suoraan sanottuna typerä ja tylsä.

Koko kirja on sekava kimppu sanoja, joita on väännelty olevinaan erittäin mystiseen ja upeaan muotoon. Mitään ei selitellä, ei tietenkään. Kun kirjoitetaan tarpeeksi hämärästi, niin nuorille sopiva fantasiakirja on valmis. Kirjan perimmäinen ajatus ja tarkoitus jäi selviämättä, kaikki oleellinen hautautui sanahelinän sekaan.

Kirjan maailmaan on vaikea päästä mukaan, tosin en tiedä olisiko Suomu-kirjan lukemisesta apua. Tämä kirjan pohjalta en aio koskea Suomuun pitkällä tikullakaan, niin ärsyttävä lukukokemus tämä oli. Voisin jatkaa kirjan haukkumista loputtomiin, mutta taidan mainita enää muutaman jutun.

Kirjan pääparin "rakkaustarina" oli sekin aika mitään sanomatonta luettavaa. Kaarina ja Valeri voisivat olla pelkät tuttavat toisilleen, sillä niin ontto oli kemia parin välillä. Oletettavasti rakkaustarinaksi voidaan sanoa toisen tuijottelu, muutama suudelma ja lupaukset olla toisen kanssa. Mutta vaikka kirjassa olisi kuvattu muutamakin rakkauden osoitus, niin tunne pitää löytyä sanojen takaa. Kirjassa oli saman verran tunteita kuin tietosanakirjassa.

Kannet kirjassa on rumat. Niitä ei voi muulla sanalla kuvata.

Ainoa hyvä puoli kirjassa löytyi henkilöpuolelta. Jesse oli ihan mielenkiintoinen tuttavuus, tosin jäi melkein yhtä ontoksi kuin kaikki muutkin kirjan henkilöt. Lisäksi kirja on ihan nopea lukea läpi, kun ei jää turhia ihmettelemään.

Hämärän renki

Kirjailija: Sari Peltoniemi

Kustantaja: Tammi 2009

218 sivua

-oma-

Aloitin ja luettu: 2.4.2015