Blogiarkisto

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Jean-Paul Didierlaurent: Lukija aamujunassa

Jos edellisen postauksen kirja oli kaamea pettymys, niin tämä teos taas niin ihana, ettei sanotuksi saa. Luin tämän kirjan muutamassa tunnissa (tosin eihän tässä ole edes paljon sivuja) ja olin melkeinpä surullinen kun kirjan loppu tuli vastaan.

Guylan on töissä kirjojen tuhoamis- ja kierrätyslaitoksessa, jossa pelottava makulointikone tuhoaa myymättä jääneet kirjat armotta. Guylan onnistuu päivittäin pelastamaan muutamia ehjiä sivuja, joita mies lukee aamuisin junassa töihin kulkiessaan. Guylanilla on junassa ihailijansa ja moni odottaa työmatkaansa piristäviä lukutuokioita. 
 Guylan löytää junasta muistitikun ja muistitikkuun kirjoitetun päiväkirjan ja mies ihastuu kirjoittajaan. Guylan alkaa etsimään salaperäistä naista Pariisista...

Olin aluksi hieman varautunut kirjan suhteen, kun siskoni tätä minulle suositteli. Mutta koska kirja vaikutti helpolta ja yksinkertaiselta, päätin lukaista kirjan muiden lukupinossa olevien kirjojen ohi.

Kirjan kannet eivät omaan silmään ole mitkään houkuttelevat. Voisin sanoa niitä jopa tylsiksi. "Kirjan nimessä on sana juna, joten raiteita vain kansi täyteen", tuntuu kannen suunnittelija ajatelleen. Mutta onneksi ei ole kirjaa kansiin katsominen.

Teksti on lennokasta ja yksinkertaista, mutta ei huonolla tavalla. Teksti tuntui liukuvan silmien edessä, vieden tarinaa eteenpäin jouhevasti.

Guylan oli henkilöhahmona mielenkiintoinen ja hieman reppanan oloinen. Hänen pelkonsa ja vihansa työpaikkansa hirviötä, makulointikonetta, kohtaan oli hienosti kuvattu. Kone oli elävästi kuvailtu kirjoja ja rottia ahmivaksi koneeksi, jolla tuntui olevan melkein oma tahto. Aloin jo aavistella hieman pelokkaana, että koneen takia kirjalla on ikävämpi loppu...
 Guylanin lisäksi myös muut hahmot olivat mielenkiintoisia. Toisenlaisessa kirjassa sivuhahmot olisivat tuntuneet liian persoonallisilta ja tehdyn oloisilta, mutta tähän kirjaan ja sen tunnelmaan hahmot sopivat.

Kirjan luettuani olin liikuttunut ihanasta, hieman avoimesta lopusta. Olen aina ihmetellyt termiä "hyvän mielen kirja/elokuva", mutta tähän kirjaan kuvaus sopii paremmin kuin mihinkään lukemaani koskaan. Kokemuksena voisin verrata kirjaa Amélie-elokuvan katsomiseen. Ihan muutenkin kuin Pariisin takia.

Olisin mielelläni lukenut kirjaa vielä sivukaupalla lisää, mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan. Lukija aamujunassa on kaikille suositeltava nopea, mutta laadukas lukuelämys.

Lukija aamujunassa
Le Liseur du 6h27
Kirjailija: Jean-Paul Didierlaurent
Suomennos: Kira Poutanen
Kustantaja: Tammi 2015
189 sivua

-kirjastosta-
Aloitin ja luettu: 27.2.2015

Ja lopuksi vielä; olen saanut pari uutta lukijaa! Kiitokset ja tervetuloa! Mukavaa, että mitättömät ajatukseni kiinnostavat, nyt tämä kirjoittaminen ei tunnu niin yksinpuhelulta. :)

2 kommenttia:

  1. Tämä kuulostaa todella ihanalta kirjalta. Pitääkin ottaa luettavaksi mahdollisimman pian. :D

    VastaaPoista
  2. Aamulla kun odottelin junaa, seisoin asemalla viivalla ja luin tätä. Luin tietysti myös työmatkoilla junassakin. Sitten innostuin tästä niin paljon, että oli pakko lukea kotona loppuun (junamatkani kun kestää vain reilut 10 minuttia ja aina on se "vaara", että on keskusteluseuraa).

    VastaaPoista

Kaikki kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.