Harmittaa, kun vahingossa vein tämän kirjan jo takaisin kirjastoon. Minulla olisi ollut moniakin asioita tarkistettavana kirjasta, mutta pakko pärjätä pelkkien muistiinpanojen avulla.
En joutunut helvettiin, vaikka matkalippua luvattiinkin kirjan takakannessa. Periaatteessa voiko joutua helvettiin sellaisen kirjan lukemisesta, jossa kerrotaan hulluuteen ja itsemurhaan ajavasta runoteoksesta?
Minulla ei ollut oikein mitään odotuksia kirjan suhteen. Luin sen, koska en keksinyt mitään muutakaan luettavaa sillä hetkellä. Ajattelin kirjan olevan jonkinlaista kauhua, mutta mitään sen suuntaista en lukiessa huomannut. Onneksi minulla ei ollut odotuksia, koska olisin varmaankin pettynyt pahasti. Nyt voin vain sanoa, että olipas mitäänsanomaton kirja.
Kirjan pohjimmainen idea olisi antanut vaikka minkälaisia toteuttamismahdollisuuksia, mutta nyt perusidea jää kaiken muun alle. Kirja oli lopusta paljon mielenkiintoisempi kuin alusta, mikä ei paljon auta jos yli puolen välin jaksaminen on työn ja tuskan takana. Minäkin uskoin ja toivoin kirjaa läpi tarpoessani, että kyllä tämä tästä paranee. Muuten en olisi lukenut tätä loppuun.
Jokaisella on omat makunsa kirjojen suhteen ja itse en tykkää liian raskaista kirjoista, koska oma elämänikin on välillä mustempaa kuin sieluni, ja liian miehisistä kirjoista, joissa teksti pyörii päähenkilöiden alapään ympärillä. Kumpaakin näistä tuntui olevan kirjassa liikaa ja siksi en vain pidä tästä kirjasta. Kirjassa oli paljon hyvää (idea, pääjuoni), joiden avulla jaksoin lukea koko kirjan, mutta myös paljon huonoa.
Joku ja moni varmasti tykkääkin kirjasta, mutta tämä ei ollut vain minulle sopiva. Mutta tulipahan luettua.
Paha kirja
Onda boken
Kirjailija: Kaj Korkea-aho
Suomennos: Laura Beck
Kustantaja: Otava 2015
317 sivua
-kirjastosta-
Aloitin: 8.10.2015
Luettu: 9.10.2015
Täällä yksi joku. :)
VastaaPoista