Chris Riddell: Ada Gootti #2 ja #3

Chris Riddellin Ada Gootti-sarjassa on aiemmin suomeksi ilmestynyt Ada Gootti ja hiiren haamu.

Chris Riddell: Ada Gootti ja kuoloa kamalammat kestit

Kalmatollon kartanossa valmistaudutaan viettämään Täysikuukestejä ja paikalla saapuu taiteilija- ja kirjailijavieraiden lisäksi kuuluisia kokkeja, jotka aikovat osallistua Kalmatollon suuriin leipojaisiin. 

Mutta Ada epäilee, ettei sisäriistanvartija Nurjamaalla on jälleen jotain hämärää tekeillä. Nurjamaan metkujen lisäksi Ada saa selvitettäväkseen kamaripalvelijansa rakkauselämän. Ja näyttää pahasti siltä, ettei kukaan muista Adan syntymäpäivää!

Pidin tästä Ada Gootti-kirjasta jo ensimmäisen luvun jälkeen enemmän kuin ensimmäisestä. Vaikka kirjan idea on olla hauska ja päätön, niin silti tämän kirjan tarinassa on selvästi erilainen, selkeämpi päämäärä. Vaikka kirjassa on valtavasti hienoja yksityiskohtia niin tekstissä kuin kuvissakin, niin silti kaikki ylimääräinen, jota ensimmäisessä kirjassa oli, on karsittu pois.

Lukuisia nimiväännöksiä löytyy tästäkin kirjasta ja kirjailijan itsensä piirtämät kuvituskuvat ovat upeita ja hauskoja. Kirjan mukana tuleva minikirja on tällä kertaa sarjakuva ja oikein mukavaa luettavaa sekin. Kannet ovat jälleen kerran upeat verenpunaisia sivun reunoja myöten. Tässä kirja, joka sopii edeltäjänsä tavoin niin lapsille kuin aikuisillekin.

Suomennos: Jaana Kapari-Jatta

Kustantaja: Gummerus 2016

212 sivua

-kirjastosta-

Aloitin: 13.2.2016

Luettu: 14.2.2016 

(Lukumaratonin luettu)

 

Chris Riddell: Ada Gootti ja Humisevan karju

Lordi Gootti järjestää Kalmatollon kartanossaan kirjallisen koiranäyttelyn, johon osallistuu väkeä koirineen niin läheltä kuin kaukaa. Mutta jotain outoa on tekeillä; omituisia jalanjälkiä lumessa, kadonnut kinkku, pureskeltuja kenkiä ja metelöintiä öisin. Saako Ada ja Ullakkokerho selville omituisten ilmiöiden aiheuttajan ja onko sisäriistanvartija Nurjamaalla tekemistä asian kanssa?

Kolmas suomennettu Ada Gootti-kirja marssittaa lavalla jälleen tuttujen henkilöiden lisäksi uusia kummallisuuksia. Mutta valitettavasti kirja toistaa pahasti kahta edeltäjäänsä; hassuilla nimiväännöksillä varustettuja henkilöitä on jälleen iso kasa jonkin syyn takia yhdessä ja Nurjamaa käyttäytyy kummallisesti. Kirjan puolivälissä tuntui siltä, että luki edellistä kirjaa uudelleen. Onhan tässäkin Ada Gootti-kirjassa hassut hetkensä ja kuvitukset ovat edelleen upeita, mutta samalla toivoo jotain uutta.

Kirjan suomennoksen nimi tuntuu aika typerältä ja tönköltä, vaikka kirja onkin suomennettu muuten hyvin muiden osien tapaan. Hienoinen pettymys oli tämä osa hienosta sarjasta, mutta silti suosittelen muitakin lukemaan.

Suomennos: Jaana Kapari-Jatta

Kustantaja: Gummerus 2016

224 sivua

-kirjastosta-

Aloitin: 12.8.2016

Luettu: 13.8.2016

Lukumaratonin saldo

Eli kuten edellisestä postauksesta saattoi lukea, luin ystävänpäivänä ja hieman seuraavana aamunakin kuin hullu. Tai en ihan, sillä keskeytyksiä sateli joka puolelta ja oma keskittyminenkin oli jossakin muualla.

Vaikka olin varannut pienen pinon kirjoja maratonia varten, niin lopulta luin vain kaksi kirjaa. En kuitenkaan ole pettynyt, sillä en asettanut itselleni kuitenkaan mitään tavoitetta ja lisäksi kumpikin kirja oli niin mahtavia, että ne vastasivat kymmentä huonompaa kirjaa.

Lukumaratonin saldo;

- Chris Riddell: Ada Gootti ja kuoloa kamalammat kestit; sivuja luin 157 (olin jo aloitellut tätä)
- Alan Bradley: Piiraan maku makea; sivuja luin 388.

Yhteensä: 545 sivua

 Ensimmäinen lukumaratonini sujui siis ihan hyvin, vaikka Ada Gootin jälkeen tuntui että en enää jaksa lukea mitään. Mutta Alan Bradleyn Flavia de Luce vei mukanaan ja kirja oli pakko lukea nopeasti loppuun. Nyt pitää vain hankkia/lainata seuraavat osat. Yksi parhaista lukemistani kirjoista.

Seuraavaa maratonia odotellessa...

Ystävänpäivän lukumaraton 14.2

En yleensä osallistu näihin tapahtumiin siitä yksinkertaisesta syystä, että ne menevät minulta täysin ohi. Nytkin meinasi lukumaraton jäädä välistä, mutta viime metreillä ehdin mukaan Ystävänpäivän lukumaratoniin, jonka emäntänä toimii Yöpöydän kirjat-blogin pitäjä Niina.

Ideana lukumaratonissa on lukea mahdollisimman paljon 24 tunnin aikana. Lisää tietoa maratonista löytyy ylläolevan linkin takaa, joten en ala tässä sääntöjä kertaamaan.

En ehtinyt/jaksanut ottaa kuvia kirjapinosta, jonka kimppuun käyn 14.2.2016 klo. 10.00. Sunnuntaisin minulla ei ole ikinä mitään menoa yms. joten sunnuntai on paras päivä lukumaratonille. Eikä maanantainakaan ole mitään, joten voin lukea halutessani koko yön.

Kirjat, jotka pinossa vuoroaan odottaa, ovat;

-Chris Riddell: Ada Gootti ja kuoloa kamalammat kestit (tätä olen jo aloitellut)

- Marjatta Ventonen: Lentävien lohikäärmeiden maa

-Alan Bradley: Piiraan maku makea

- Rosamund Lupton: Sisar

+ saatan napata jonkin sarjakuvan hyllystä luettavaksi, jos alkaa olla liian raskasta.

Päivittyvää postausta en pidä, kokoan kaiken sitten yhteen postaukseen maratonin loputtua ja siitä toivuttuani. Blogini vielä epäviralliselle Instagram-tilille (tunnus montalukematonta) saattaa ilmaantua jonkinlaista kuvaa huomisesta urakasta.

Paikoillanne... Valmiit... Lue!

Hyvää ja antoisaa lukumaratonia kaikille osallistujille!