Blogiarkisto

lauantai 10. syyskuuta 2016

H.P. Lovecraft: Kuiskaus pimeässä ja muita kertomuksia

H.P. Lovecraftin koottujen teosten ensimmäisessä osassa on kokoelma Kuiskaus pimeässä ja muita kertomuksia ja neljä novellia eri kauhuantologioista.

Kun illat ja yöt alkavat pimetä kesän jälkeen ja syksy saapuu, alkaa aika olla otollinen joka syksyiselle kauhutarinanostalgialle. Tänä syksynä päätin lukea uudelleen läpi nämä Jalavan julkaisemat kootut teokset H.P. Lovecraftin tuotannosta. Olen lukenut nämä kerran läpi joskus pari vuotta sitten enkä ole jaksanut paneutua niihin uudelleen, vaikka Lovecraft on yksi lempikirjailijoistani. 
Tämä ensimmäinen osa on hyvä, mutta ei omasta mielestäni paras koko sarjassa. Tässä kirjassa jokainen tarina tuntuu olevan jotenkin keskeneräisen oloisia. Mieleenjääviä ne ainakin ovat, sillä muistin vieläkin novellit Arthur Jermyn ja Hautaholvissa (joka muuten oli ensimmäinen H.P. Lovecraftin novelli, jonka luin, enkä pitänyt siitä silloinkaan). Tällä lukukerralla pidin ensimmäisestä ja viimeisestä tarinasta, eli Kammottu talo ja Kuiskaus pimeässä, jossa varsinkin viimeksi mainitussa lopussa oli sitä ihanaa mukavaa hyytävää tunnelmaa, jota näissä vanhoissa tarinoissa rakastan! Valitettavasti en ole mikään Cthulhun ystävä, joten lonkeronaamasta kertovat tarinat luen, mutta en suuremmin välitä.

Jokaisessa kootussa teoksessa on alussa kattavaa taustatietoa niin kirjailijasta kuin tarinoistakin. Tiedot tuovat aivan uuden lukemis- ja katsantakulman tarinoihin ja niiden avulla tarinoista saa enemmän irti.

Suomennos kirjassa on hyvä, mutta välillä on vaikeaa saada selvää, onko tekstin outo sana kirjoitus-/painovirhe vai vanhahtava sana.

Nämä kaikki kuusi koottuja teoksia sisältää kirjaa olisi tarkoitus lukea nyt syksyn aikana, joten näistä lisää myöhemmin blogissa.

Mainitse  bukolinen jenkkimaisema, kömpelö ja paksupäinen maalaishaudankaivaja ja huolimattomuudesta aiheutunut vahinko hautaholvissa, ja keskivertolukijaa ei voi saada odottamaan enempää kuin reipasta vaikkakin irvokasta pikku komediaa. Taivas kuitenkin tietää että tämä ikävä tarina, jonka George Birchin kuolema sallii minun kertoa, sisältää piirteitä joiden rinnalla eräät synkimmistä tradegioistamme ovat köykäisiä.
s. 74 (Hautaholvissa)

Suomennos: Ulla Selkälä ja Ilkka Äärelä
Arthur Jermyn-novellin suomennos: Osmo Saarinen
Kustantaja: Jalava 2009
310 sivua 

-kirjastosta-
Aloitin: 13.8.2015
Luettu: 15.8.2016
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.